Hanna

Eilen oli hieno päivä, sen tuotto oli sosiaalisesti korvaamaton ja rahallisesti 113,35. Pääsin eroon monista turhista tavaroista, ostin uusia (toivottavasti) hyödyllisiä, join olutta ja tapasin ihmisiä. Kirpparilla tein ehkä maailman hienoimpia myyntejä: en vain päästänyt ihmisiä pois ostamatta ja myin niillekin, jotka jo jatkoivat matkaa. Metrossa opetin kahta spurgua tekemään biojätepusseja sanomalehdistä ja Iidalla olo oli hauskaa, nam. Eilisen hinta on väsyneet raajat ja raskaat silmäluomet sekä ääni, joka meni kokonaan pois. (Kuin Pienessä Merenneidossa olis, mutta vähemmän merivettä.) Aamulla ei tullut ulos, kuin hiilidioksidia, vaikka pystyinkin sanomaan kondyktöörille hyvää päivää. Illan kokous, jossa olen puheenjohtajana, saattaa olla aika vaimea, kun äänihuulet hädintuskin liikkuu ja ulos tulee vain rahinaa. (Viittomakiellelläkin osaan vaan puhua rumia.) Mä en kuulosta enää edes piirretyltä, niinkuin eilen. En kuulosta enää yhtään miltään.
Mut ei se mitään, nyt tykkään mun elämää. (Mikä saattaa olla sekä surkuhupaisaa, että tekopyhää, mutta ei se mitään.) Pitäis lukea hygieniaa huomiseen hygieniapassiin, mut oivoiVOI kun kiinnostaapi. Onneksi on Iidan hieno vihko apuna. :) Riihimäen Prismassa näin ehkä somimman joulutontun ikinä! Siellä se kulki, joulupukin rinnalla kädet selän takana ja villalankaparta naamalla, kun pukki jakoi lapsille karamellejä. Sillä oli sinapinkeltainen nuttu ja kuparin väriset, valtaisat kulmakarvat, suippokärkiset saappaat sekä armeijan laukku.

Jos joku haluaa tehdä asioistaan hankalia, meikältä saa kysyä neuvoa. Ihan ilmaiseksi.

Tahtoisin taas vaan leikkaa kaikki hiukset pois. Pois pois pois vaan kaikki hiukset pois. Ehkä se on hyvä, että Miiu kieltää, koska mulla ei ole yhtään itsekuria, mitä hiuksiini tulee. Väriä ainakin laitan kohta taas. Hitto!
Viikonloppuna uudelleensyttyneitä vanhoja ystävyyksiä ja tutusta ystäväksi siirtymisiä sekä tutustumisia. Leirit on ihania, vaikka mulle kerrottiinkin, et oon vihainen luonne. Kai mä nyt oon, kun ysineloset on niin rasittavia. Nyt Terva ja kirpparikamojen valikointia, viikkaamista ja päänsisäistä hinnoittelua (tulkaa ostamaan mun kamat lauantaina valtsusta!) Kaappiin jäin about yks kymmenes vaatteista, kaikki muu saa mennä. Kauheasti sellaisisa vaatteita, mitä oon käyttänyt joskus ihan sikana ja joista ei raaskisi luopua, mutta tiedän tiedän, en enää ikinä pue niitä päälleni.
Olis sydämellistä sosialisoida joskus! Ja jos joku on kämppistä vailla, niin soittakaa mulle, meikä tahtois järkevänhintaisen kodin.

-.-´ Kolme edellistä päivää koneella opiskelemassa luonnonmaantiedettä, mikä oli ihan ok, koska eilen oli tentti ja koska on ollut pilvistä, pimeetä ja kurjaa, mutta NYT kun aurinko paistaa niin nätisti, pitää taas istua koneella ja suunnitella sitä saamarin leiriä, joka alkaa huomenna. Yks ohjaajista on sikaflunssassa, eli pitää vielä hoitaa senkin osuus. Huippaa, koska en nuukkunut viimeyönä, kurkku oli liian kipeä ja yskitti. Aamulla kävelin Chrisin kanssa metrolle ja kävin kirjastossa ja kun tulin takaisin, oli suuri, auringonhohtoinen, sininen sumu ja se oli kuin hyvin kaunis ja valoisa aavetarina. Silloin taivas oli vielä pilvetön, nyt sumu on noussut taivaalle. ---Suomessa valitus ei ole valitusta, vaan suomalaista keskustelua. Ulkomaalaisten on vaikea ymmärtää sitä.

Oon koko aamun suunnitellut nuortenleiriä ja oon ihan liekeissä kaikkien kolonialismi- ja maailmankauppapelien kanssa. Musta on niin siistiä, että ihmisille yritetään opettaa arvoja pelaamalla aliasta :D

Sain ensimmäisesti yliopistotentistäni arvosanan 5. 5? Ok. En usko, että se nainen korjasi samaa paperia, kuin minä kirjoitin, mutta ihan miten vaan.


Näen tänään Iidan ja kuvaan omalla videokamerallani teatteria pyynnöstä! Nyt lukemaan karttoja.

Hitto, mun pitäisi alkaa nukkua öisin.

Paljon mielummin kuitenkin menisin ja joisin ja valvoisin ja tanssisin.

En voi tehdä verkko-opintoja, koska kukaan ei tiedä, missä niit voi tehdä. Niinpä dataan ja kuuntelen viidakon ääniä, joita tulee Alexin tietokoneelta. Tylsää.. Voisin oikeastaan lähteä kirppareille. Ei sillä, ei mulla rahaa ole. Mutta kirpparit on hauskoja. 
                       Viikonloppu oli jee: perjantaina kallista, ihan toosi hyvää pitsaa Nuorten Keskuksen piikkiin, naurettiin kippurassa toimiston lattialla Ellin ja Pietarin kanssa ja Elise katseli meitä paheksuvan huvittuneena. Hyviä, nuoria leiriohjaajia. Lauantaina Euroclass kohtasi Nuorten äänen ja mä olin siellä, koska olen suomalainen, puhun englantia ja tunnen liikaa ihmisiä. Näin Tytin ja Viljan ja Karon ja Tuulian pitkästä aikaa ja olin siitä hyvin kovin iloinen. Illalla Elisan ysärisynttärit Nurmijärvellä. Kunnon glitterbileet. Ilta maistui makealta ja tunkkaiselta. Pelattiin paljon partyaliasta, siellä oli bäkkäri-esitys ja kaksi miestripparia.     Sunnuntaiaamuna lähdettiin minuutin varotusajalla, krapulassa (Miiu oli) ja yöpuvuissa Helmin kyydillä Espooseen, koko matka nokiteltiin poikien auton kanssa ja yritettiin hämätä ne eksyksiin. Espoossa ajettiin vähän aikaa kilpaa bussin kanssa, ja sitten sen kyydillä Helsinkiin ja Miiun kanssa syömään ja leffaan.                 Illalla Saaran, Chrisin ja Alexin kanssa illallista ja yökerhomusiikkia.
                     Tahtois tehdä jotain fiksua nyt. Mutta eei ei sitten. Ei ole pakko kertoa mulle, miten pääsen opiskelemaan kursseja, joista maksan. Hitto. Ei muuten, muttakun niistä on tentit. Aika pian.

Eka tentti tänään. Pitäkää peukkuja, et menee läpi. Tai edes, että löydän paikalle... Yliopiston päärakennukseen. Mahtipontista.




... JOS PÄÄSIS LÄPI, ni olis hyvä!

Eilen olin ihan ekstaasissa. 
        Mietin, millaisia asioita haluan tehdä ja tajusin pystyväni tekemään ne. 
   Tajusin jotain siitä verkosta jossa elän: luottamuksesta ja välittämisestä. Vähän niinkuin kiipeilemässä, kun varmistajana oli mies, jonka olin tavannut kymmenen minuuttia aikaisemmin ja hyppäsin sen pitämän köyden varaan kahdestakymmenestä metristä, enkä pudonnut.

Elämä on oikeesti tosi hienoa ja sattumanvaraista ja moniväristä ja taidetta. Musta ei ole pohjaväri, vaikka välillä sitä on niin paljon.


Ja tänään Tallinna <3 JEE MERI!

Nyt lähden ostamaan pirun seksikkään paidan, joka sopii mun pirun seksikkääseen liivihameeseeni. Tänään maalaan huuleni ja hymyilen koko keholla.

Saamaton päivä: leikkasin vähän hiuksia ja sit en oo tehnytkään muuta ja se on ihan hyvä <3

Ja jotenkin koen suuurta sosiaalista innoitusta, enkä malta odottaa olemattomien suunnitelmien toteutusta. Palan halusta mennä shoppaamaan, baariin, leffaan, keikalle, ULOS ja TEKEMÄÄN asioita, vaikka kuinka turhia ja rahaa vieviä ja yksinkertaisia.

Black and gold on soinu päässä nyt melkein joka päivä yli viikon ajan. Edellisyönä näin unta Annista, joka oli värjännyt hiukset pinkeiksi ja viimeyönä Iida halusi välttämättä järkätä mulle polttarit. Suomi kutsuu, mutta rakastan tätä maata!

If the fish swam out of the ocean
and grew legs and they started walking
and the apes climbed down from the trees
and grew tall and they started talking

and the stars fell out of the sky
and my tears rolled into the ocean
now i'm looking for a reason why
you even set my world into motion

'cause if you're not really here
then the stars don't even matter
now i'm filled to the top with fear
but it's all just a bunch of matter
'cause if you're not really here
then i don't want to be either
i wanna be next to you
black and gold
black and gold
black and gold

i looked up into the night sky
and see a thousand eyes staring back
and all around these golden beacons
i see nothing but black

i feel a way of something beyond them
i don't see what i can feel
if vision is the only validation
then most of my life isn't real

'cause if you're not really here
then the stars don't even matter
now i'm filled to the top with fear
but it's all just a bunch of matter
'cause if you're not really here
then i don't want to be either
i wanna be next to you
black and gold
black and gold
black and gold


Huomenna takaisin Suomeen, kotiin. Nyt ulkona Nottinghamin sade ja taustalla soi the killers. Tuntuu hyvältä lähteä, ei tuntuisi pahalta jäädä. Edessä yö bussissa, aamupala lentokentällä ja sitten päivänsyövä lento- rakastan lentokenttiä. Kohta siellä. <3

The Generator, London.

Talla on hassuimmat suihkut, ne hanat on niinkuin tavalliset hanat, paitsi etta ne menee paalle nostamisen sijasta painamalla ja punaisen nuolen suuntaan tulee kylmaa ja sinisen suuntaan lamminta vetta. Nauroin sisaisesti mun kamppiksille, kun toinen kysyi toiselta, onko tama saanut lamminta suihkua sina aikana, kun on ollut taalla ja molemmat oli vihaisia ja pettyneita hostelliin. :D En kertanut niille totuutta.

Huomenna Nottinghamiin, en millaan malttaisi viela lahtea.

Huomenna maailma, en ajattele lähtemistä, koska hyvästit on täynnä (ehkä naurettavia) kyyneleitä, vaan sitä kun olen siellä. SIELLÄ!

Ihan oikeesti: olenko mä ainoa tässä maailmassa, joka tietää omat rajansa ja juuri siitä syystä sitten saa kuunnella muilta vihaisuutta ja turhautumista? Vtun lippukuntatoiminta räjäyttää multa pään! Mistään, minkä olen hoitanut, ei tule hyvää palautetta ja kun pitäisi hoitaa, kukaan ei neuvo tai en itse ehdi ja sitten se onkin kaikki mun syytä, koska mulla on elämä ja en osaa kaikkea maailmassa. AAARGG olen niin KYLLÄSTYNYT siihen, että kaikki on aina mun syy eikä mikään ikinä mun ansiota VTTU! HANKKIKAA JUMALISTE PERSPEKTIIVIÄ!

Työt loppu. Liian väsynyt hehkuttamaan. nyt tarvii... jätskiä. ja viskiä. ehdottomasti lasillinen viskiä viel tänään.

Juu juu, agst agst. Ikinä ei oo mikään hyvin. Aina olen ihan yhtä surkea. -.-'
 

                    ¤Sairas en ole enää ja huomenna takas töihin, selkä on jo parempi kiitos kivan hierojatädin (suosittelen tulemaan tervakoskelle hierottavaksi, selvisin meinaan aika edullisesti.) Ostin eilen Jali ja suklaatehtaan kun tuli sellainen impulssiostosolo :)

Ispä ja äipä on ihan hiilillä, koska naapuripitäjässä olisi kaupan hirsitalo rantatontilla. Talo on komia, maalämpö, hiekkaranta, omenapuun kokoinen omenapuu ja paaaljon marjapuskia. Molemmat on sillai, jotta 'ei täs mitään, kunha katellaan,' mutta kyllä niistä näkee, miten niiden aivot laskeskelee ja sormet syyhyää. C:

Sunnuntaina on HÄÄTÄJÄISET, rappioBILEET, punaviiniä naapurin postiluukkuun, ikkunat (käytävän) rikki, oksennusta parvekkeelta, yleistä häirintää ja puukkohippaa!! (Onde on kotona ja maanantaiaamulla työllistetty ja hyväksyy kaikki suunnitelmani, kuten aina, mutta oikeesti paheksuu mun elämää :D Mut kuitenkin ainakin 1. ihmisiä, mikä on tärkeintä 2. ruokaa, mikä on myös oleellista ja jos saan jostain pullon viinaa, niin 3. booli, joka on vähintään mielenkiintoista ottaen huomioon esim. mun boolimaljarepertuaarin.)
                               ENÄÄ VIIKKO TÖITÄ !!! TASAN huomenna viikko siis kuusi (6) päivää töitä. Muuttoon päiviä kahdeksan (8) ja menetän kaiken (näennäisen) itsenäisyyteni. Kaikki kyselee, et minne mä muutan. Mitä mun pitäisi vastata? Mä en aio asua Tervakoskella, vaikka kaikki tavarat muuttaakin tänne. Onko se niin hassua, ettei ihminen tiedä, missä sen koti on? No kaipa se on aika kummallista. Jokatapauksessa asioita tapahtuu! HUI!


Maailman huonoten jäsennetty ja kirjoitettu entry, mutta siinä monta asiaa tiiviisti kyllä on.

... No, ehkä juuriharja kiinteyttää. 

Eilen HP-ennakkoennakkonäytös. Mua melkein hävetti tuntea niin monta ihmistä sieltä. Kotoisaa: koko sali on hiljaa, kunnes Rosa hajoaa yksin kolmannessa rivissä. Luonnollisesti sen jälkeen kaikki, jotka tuntevat Rosan (käytännössä koko rivi 14) repeää, minkä jälkeen koko sali. Melkein kuin olisi Kalliossa taas. Taikasauvahuumorilla höystettyä puolipelottavaa kaapuhörhöilyä, ainakin nämä fanit osaavat hurrata ja taputtaa.

Tänään sain kuningaskoulutusta ja egyptintunnin Vuosaaressa, sillä huomisesta lähtien toimin viikonlopun ajan sikäläisessä huvilassa kahden egyptittären palvelustyttönä viikonlopun ajan. (Lue: hoidan serkun rivariasuntoa ja marsuja, paksuja neitoja Nefertiti ja Hapsupsuti, Pikku-Satu ihan itse nimesi :)                               Maanantaina Oulun Marlee saapuu ja katselee asuntoani arvostelevin silmin ja pohtii, vuokratako sen. Eipä oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa, itse pääsen pois tai joudun lähtemään. Minne? En ole varma. Jos olisin, en tiedä, olisinko yhtään onnellisempi.

Rosamme synttärit tartutti muhun jonkun ihme teinisynkkyys-kaipuun, kuolasin netissä cypershopin vaatteita ja kuuntelen sonata arcticaa. (?!?)

Kolme yötä valvomista, selkää särkee ja muutenkin aika jyrätty olo.

One Rock 'n' Roll too many,
One night's sleep too few.
Too much ringing that bell
Takes its toll out of you.

The sound's too loud.

The light's too bright.

My chains are too heavy
And my pants are too tight.

One Rock 'n' Roll too many,
Takes its toll out of you.
One Rock 'n' Roll too many,
I can't take no more.


PLUSSAA Saara sai kämpän ---> mulla on ehkä uusi koti, jos kaikki sujuu suunnitellusti! Enää kolme viikkoa töitä. Enää... kolme... viikkoa.

Saunaan, nukkumaan <33

Vihdoin päätin päästä täältä pois, varata lennot ja mennä mennä MENNÄ ja sitten.... Ryanairin netti pragas. jepjep. Yllätys? Joo, olen valmis lentämään vttu leijalla tre-lontoo, KUN VAAN PÄÄSIS MENEEN! ARGS väsyttää, mutta en voi nukkua, ennenkuin ne kultaisesti lähettää mulle mailia ja kertovat mitä ne sanoo mun mokanneen ääähhhhhh kakkaa. Miksi tätä maata on niin vaikeaa jättää?

Huoh. Kohta kohta kohta on lennot mulla ihan varmana on lennot ja seikkailu. <3




ps. 1/4 vuotta! Tosi pienet liput liehuu taas UMST UMST UMST C: